Peruskoulun toiminnan tavoitteena on kehittää oppilaissa sellaisia asenteita ja valmiuksia, jotka luovat edellytyksiä toimia aktiivisena, kriittisenä ja vastuuntuntoisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä. Oppilaille tulee antaa mahdollisuus tutustua yhteiskunnan eri toimintoihin käytännössä ja myös itse harjoitella yhteiskunnallista osallistumista ja vaikuttamista.

Oppilasta ohjataan yksilönä

- terveeseen itsetuntoon

- vastuuntuntoon

- terveisiin ja hyviin elämäntapoihin

- rehellisyyteen

- erilaisuuden hyväksymiseen

- työnteon arvostamiseen

- omatoimisuuteen

- yhteistyökykyisyyteen.

Koulut tukevat monipuolista oppimista. Oppilas saa vahvan tiedollisen ja taidollisen perustan kaikissa oppiaineissa. Hän oppii käyttämään monipuolisesti erilaisia työtapoja. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan kyvyt ja autetaan häntä etenemään edellytyksiensä mukaan peruskoulun oppimäärän suorittamiseksi. Oppiainerajoja voidaan ylittää käsittelemällä aihekokonaisuuksia. Myös yhteiset teemat ja projektit kuuluvat monipuoliseen oppimiseen.

Oppilas tuntee olevansa yhteisönsä toimiva jäsen, ja siinä yhteydessä hän tulee osaksi ympäristöään. Ympäristö kasvaa omasta pulpetista luokan, koulukiinteistön, kotipaikkakunnan ja kotimaan kautta aina kansainväliseksi yhteisöksi.

1.2. Arvoperusta

Pyhännän luonto, kulttuuri, perinne, elinkeinoelämä ja kristillinen toiminta otetaan huomioon.

1.3. Teemat ja painotukset

Teemoista ja painotuksista päättää kukin koulu omassa opetussuunnitelmaan perustuvassa vuosittain laadittavassa suunnitelmassa.

2. TUNTIJAKO

Kunnan koululaitoksessa noudatetaan valtioneuvoston 23.9.1993/834 hyväksymää tuntijakoa.

Peruskoulun vuosiluokilla 1 – 6 annettavan opetuksen tuntijako:

Oppiaine Vähimmäisviikkotunnit

Äidinkieli ja kirjallisuus 32 –

Vuosiluokilla 1 – 6 alkava kieli

(A–kieli) 8 –

Vapaaehtoinen kieli 4 –

Matematiikka 22 –

Biologia, maantieto, ympäristöoppi ja

kansalaistaito 15 –

Uskonto/elämänkatsomustieto 8 –

Historia 3 –

Taide- ja taitoaineet 44 –

Musiikki 6 –

Kuvataide 6 –

Käsityö 8 –

Liikunta 12 –

Peruskoulun vuosiluokilla 7 – 9 annettavan opetuksen tuntijako:

Oppiaine tai aineryhmä Yhteisten aineiden vähimmäisviikkotunnit

Äidinkieli ja kirjallisuus 8 –

Kielet

Vuosiluokilta 3 – 6 alkava kieli

(A–kieli) 8 –

Vuosiluokilta 7 – 9 alkava kieli

(B–kieli) 6 –

Matematiikka 9 –

Biologia, maantieto 7 –

Fysiikka, kemia 6 –

Uskonto/elämänkatsomustieto 3 –

Historia, yhteiskuntaoppi 6 –

Musiikki 1 –

Kuvataide 2 –

Kotitalous 3 –

Käsityö

Tekninen työ ja tekstiilityö 3 –

Liikunta 6 –

Oppilaanohjaus 2 –

Yhteiset oppiaineet vähintään 70

Valinnaiset oppiaineet enintään 20

Tuntijaosta päättää kukin koulu omassa opetussuunnitelmassaan ja lukuvuosittain laadittavassa suunnitelmassa.

3. KIELIOHJELMA

3.1. Tavoitteet

Peruskoulun yleisen kielikasvatuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden halua ja taitoa käyttää kieltä erilaisissa yhteyksissä ja eri tarkoituksiin. Oppilaille opetetaan asiallista ja käsillä oleviin tilanteisiin sopivaa kielenkäyttöä. Edelleen tavoitteena on saada oppilaat arvostamaan kieltä kulttuurin välittäjänä kansainvälistyvässä maailmassa.

3.2. Opetettavat vieraat kielet

A1-kieli: englanti, 3.-9. luokilla

A2-kieli (mahdollinen): 5.-9. luokilla

B1-kieli: ruotsi, 7.-9. luokilla, myös valinnaisena 9. luokalla

B2-kieli: 8.-9. luokilla

4. ERITYISOPETUS

4.1. Tavoitteet

Erityisopetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle hänen kykyjensä ja edellytystensä mukaista opetusta.

4.2. Osa-aikainen (laaja-alainen) erityisopetus

Oppilaalle, jolla on lieviä oppimisvaikeuksia ja/tai muita koulunkäyntiä haittaavia ongelmia tai puhe- tai lukivaikeuksia, annetaan erityisopetusta integroituna eli muun opetuksen ohella.

Osa-aikaista erityisopetusta antaa ensisijaisesti kunnan yhteinen erityisopettaja. Osa-aikaista erityisopetusta voi antaa myös ala-asteella luokanopettaja ja yläasteella aineenopettaja.

4.3. Mukautettu osa-aikainen erityisopetus

Oppilas, joka ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun niihin verrattavan syyn takia suoriudu yleisopetuksen mukaisesta opetussuunnitelmasta, siirretään yhdessä tai useammassa aineessa mukautettuun erityisopetukseen integroituna yleisopetukseen.

Tällöin hänelle laaditaan yhtä tai useampaa oppiainetta koskien henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

4.4. Luokkamuotoinen erityisopetus

Luokkamuotoinen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, jotka sairauden tai vamman vuoksi kuuluvat 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin. Harjaantumisopetuksessa noudatetaan soveltuvan osin Pyhännän kirkonkylän koulujen opetussuunnitelmia. Lisäksi oppilaille laaditaan vanhempien kanssa yhteistyössä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka on samalla oppilasarvioinnin perusta. Tarvittaessa HOJKS:n laadinnassa ovat mukana

puhe-, fysio- ja toimintaterapeutit sekä muut asiantuntijat.

Harjaantumisopetuksen oppilasarviointi on sanallinen kaikilla luokka-asteilla. Opetushallituksen ohjeiden mukainen peruskoulun päättötodistus on numeerinen.

Harjaantumisluokan oppilas voi saada integroituna opetusta yleisopetuksen ryhmissä esim. liikunnassa ja käsitöissä. Ryhmän valinta ja tuen tarve arvioidaan oppilaskohtaisesti niin, että erityisoppilaan toiminta sulautuu mahdollisimman luontevasti ryhmään. Samoin erityisluokka osallistuu muuhun koulun toimintaan, kuten juhliin ja toimintapäiviin. Päivittäisiä yhteisiä tilanteita ovat esim. ruokailu ja yhteiset välitunnit.

Harjaantumisopetuksen vuosittainen työsuunnitelma nivoutuu Pyhännän kirkonkylän ala-asteen työsuunnitelmaan.

5. ESIOPETUS

Esiopetukselle laaditaan myöhemmin oma opetussuunnitelma.

6. YHDYSLUOKKAOPETUS

Yhdysluokkaopetus järjestetään joko vuosikurssi- tai vuorokurssiopetuksena.

Vuosikurssiopetuksessa noudatetaan eri oppiaineissa samaa etenemisjärjestystä kuin erillisluokan opetuksessa.

Vuorokurssiopetuksessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan 1., 3. ja 5. luokan oppimääriä opetetaan lukuvuosina, jotka alkavat parillisena ja päättyvät parittomaan vuosilukuun. 2., 4. ja 6. luokan oppimääriä opetetaan lukuvuosina, jotka alkavat parittomana ja päättyvät parilliseen vuosilukuun.

7. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS

7.1. Yleiset perusteet

Peruskouluopetusta voidaan antaa myös koulun ulkopuolella. Se tarjoaakin mahdollisuuden monipuolisiin toimintamuotoihin. Samalla voidaan auttaa oppilasta laajojen tietosisältöjen jäsentämisessä, edistää opetuksen eheyttämistä ja tarjota oppilaille toiminnallisia ja elämyksellisiä opetustapahtumia.

Näillä toimintamuodoilla voidaan lähentää koulua työelämään ja ympäröivään yhteiskuntaan, kehittää oppilaissa vastuuntuntoa, itsenäisyyttä ja yhteistyökykyä sekä parantaa opiskelumotivaatiota.

Koulun ulkopuolella annettavan opetuksen tulee olla sopusoinnussa koulun ja kodin kasvatustavoitteiden kanssa.

Koulun ulkopuolella annattavasta opetuksesta päättää kukin koulu lukuvuosittain.

7.2. Toimintamuodot

Koulun ulkopuolella annettavassa opetuksessa voidaan käyttää ainakin seuraavia toimintamuotoja: eri aineiden oppitunnit koulun ulkopuolella, opintokäynnit, opintoretket, leirikoulut ja työelämään tutustuttamisen jaksot.

8. ARVIOINTI

8.1. Oppilasarviointi

Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.

8.1.1. Oppilasarvioinnin yleiset periaatteet

Arvioinnin tehtävänä on vuorovaikutuksen ja palautteen avulla tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva itsestään.

Arvioinnin tulee olla yksilöllistä, totuudenmukaista ja monipuolista.

Arvioinnin jako ja tehtävät:

1. Arviointi opintojen aikana

- ohjaa ja kannustaa opintoja

- kehittää itsearviointia

- mittaa kunkin oppilaan oppimista.

2. Päättöarviointi

- määrittää osaamisen tason

- opastaa jatko-opintoihin suuntautumisessa ja valikoitumisessa

- on oltava kansallisesti vertailukelpoista

- kohtelee oppilaita tasavertaisesti

- perustuu perusopetuksen tavoitteisiin.

Oppilaan lievät oppimisvaikeudet huomioidaan arvioinnissa.

Arviointi perustuu oppilaan todelliseen osaamistasoon.

Arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä.

8.1.2. Menetelmät ja tavat, joilla oppilas ja hänen huoltajansa voivat saada riittävän usein ja riittävän monipuolisesti tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä

Pyhännän peruskoulujen oppilaille annetaan vuosittain välitodistus syyslukukauden päättyessä. Kevätlukukauden päättyessä saavat 1. – 8. luokkien oppilaat lukuvuositodistuksen, yhdeksännen luokan hyväksytysti suorittaneet päättötodistuksen ja muut yhdeksännen luokan oppilaat lukuvuositodistuksen. Tämän lisäksi kukin koulu antaa tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa ja harkitsemassaan muodossa.

Oppilasarvostelussa käytetään sanallista arviointia 1. - 3. vuosiluokilla sekä numeroarvostelua 4. vuosiluokasta alkaen. Sanallinen arviointi voi aina täydentää numeroarviointia erillisenä liitteenä. Itsearvioinnista saatu tieto täydentää sanallista arviointia. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaisaineet sekä tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan päättötodistuksessa merkinnällä ”hyväksytty”. Mikäli oppilas on aloittanut numeroin arvosteltavan valinnaisen aineen opiskelun mutta opinnot ovat keskeytyneet, merkitään päättötodistukseen opiskeltu vuosiviikkotuntimäärä ja arvio ”osallistunut”. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä.

Erityisestä syystä (esim. maahanmuuttajat) käytetään sanallista arviointia.

8.1.3. Vuosiluokan hyväksytty suorittaminen, luokalta siirtyminen ja luokalle jäämisen periaatteet

LUOKALTA SIIRTYMINEN

8.1.4. Mahdollisuudet saada hylätty suoritus hyväksytyksi opetukseen osallistumatta erillisessä kuulustelussa joko lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä

Oppilaalle varataan mahdollisuus erilliseen suulliseen ja/tai kirjalliseen kokeeseen joko lukuvuoden aikana tai kahden viikon aikana lukuvuoden koulutyön päättymisestä erikseen ilmoitettuna päivänä.

8.1.5. Hyväksytty suoritus lukuvuosiarvioinnissa kurssitettua opetussuunnitelmaa / jaksotettua opetusta noudatettaessa

Pyhännän peruskouluissa ei ole käytössä kurssitettua opetussuunnitelmaa eikä jaksotettua opetusta. Mikäli kurssitettu opetussuunnitelma / jaksotettu opetus otetaan käyttöön, ao. koulu määrittää koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa hyväksytyn suorituksen lukuvuosiarvioinnissa.

8.1.6. Oppilaan oikeus saada tukiopetusta ja menetelmät, joiden avulla oppilaan etenemistä tuetaan ja luokalle jäämistä pyritään estämään

1. Tukiopetus

- tilapäisesti opinnoissa jälkeenjääneille

- erityistä tukea tarvitseville

- luokalle jäämisen estämiseksi

- ensisijaisesti työjärjestyksen ulkopuolisena aikana

- mahdollisuus käyttää TET:stä vapautuvia tunteja tukiopetukseen

- varattava resursseja koulun tuntikehykseen

2. Menetelmät

- opettajan antama tukiopetus

- eriyttäminen (oppitunnin aikana)

- osa-aikainen erityisopetus

- henkilökohtainen avustaja / koulunkäyntiavustaja

3. Muu oppilashuolto

- oppilashuoltotyöryhmän asiantuntemuksen hyödyntäminen

- koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö

8.1.7. Oppilaan opintojen edistymisen arviointi kussakin oppiaineessa käyttäen joko sanallista tai numeroarviointia

Pääpaino sanallisessa arvioinnissa on 1. – 3. luokilla. Ylemmillä vuosiluokilla numeroarvioinnin tukena voidaan käyttää sanallista arviointia.

8.1.8. Valinnaisaineiden arviointi

Valinnaisaineet arvioidaan numeroilla. Sanallista arviota voidaan käyttää numeroarvioinnin tukena.

Alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineet sekä tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan päättöarvioinnissa merkinnöillä hyväksytty/hylätty. Lisäksi aineopettaja voi antaa numeroarvioinnin ja tarvittaessa myös sanallisen arvioinnin päättötodistuksen liitteeksi.

8.1.9. Päättöarvosanan määräytyminen eri oppiaineissa

Päättöarvosana annetaan koko perusopetuksen aikana osoitettujen tietojen ja taitojen perusteella.

Oppilaan päättöarvosanan määräytyminen perustuu jatkuvan näytön havainnointiin, kokeista saatuun palautteeseen, työskentelytapojen ja –taitojen omaksumiseen, käyttöön ja hallintaan sekä oppilaan asenteeseen ja haluun toimia tavoitteiden edellyttämällä tavalla.

Päättöarvioinnin tiedolliset tavoitteet eri oppiaineissa pohjautuvat perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereihin (Opetushallitus 1999), jotka kattavat koko perusopetuksen oppimäärän. Opetushallituksen laatimia perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä käytetään soveltaen yleiskriteereinä eri vuosiluokkien numeroarvioinnissa.

Arvosanojen yleiskriteerit:

ERINOMAINEN (10)

Oppilas ylittää lähes kaikkien oppiaineen kriteereiden edellyttämän osaamisen tason, ja tämän lisäksi hän osoittaa erityistä harrastuneisuutta oppiaineen aihepiiriä kohtaan.

KIITETTÄVÄ (9)

Oppilas ylittää useimpien oppiaineen kriteereiden edellyttämän osaamisen tason.

HYVÄ (8)

Oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista; joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.

TYYDYTTÄVÄ (7)

Oppilas osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen kriteerit edellyttävät.

KOHTALAINEN (6)

Oppilas osoittaa joidenkin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista.

VÄLTTÄVÄ (5)

Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteereiden edellyttämää osaamista.

HYLÄTTY (4)

Oppilas ei ole saavuttanut asetettuja tavoitteita.

8.1.10. Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Oppilaan ohjaaminen itsearviointiin aloitetaan peruskoulun alusta. Lukuvuoden aikana luodaan tilanteita, joissa oppilas voi arvioida omaa työskentelyään ja taitojaan ja saa niistä palautetta.

Omien tuotosten, taitojen ja työskentelytapojen arviointi voi olla suullista tai kirjallista.

Itsearviointitaitoa voidaan kehittää myös opettajan ja oppilaan välisen arviointikeskustelun avulla.

8.1.11. Työskentelytaitojen arviointi

Työskentelyn arviointi on osa eri oppiaineiden arviointia. Lisäksi voidaan antaa erillisenä sanallisena arviointina.

TYÖSKENTELYN ARVIOINNIN PERUSTEET

Nro

Suunnittelu

Toteutus ja koulutyö

Tuntityöskentely

* huolellinen ja oma-aloit-

teinen alusta loppuun

* osaa huomioida omat

kykynsä

* suoritus valmis sovitussa

aikataulussa

* työ omaperäistä

* lopputulos erinomainen

* työskentely aktiivista

* harrastuneisuus

* toimii ryhmässä työn edistymiseksi

* mukaansatempaava

* kannustaa ryhmää hyvään tulokseen

* huolellinen

* kysyy joskus neuvoja

* työ huolellista ja valmistuu

ajallaan, hieman omaleimai-

suutta

* työskentely aktiivista

* toimii ryhmässä hyvin ja tukee

ryhmän toimintaa

* mukaansatempaavuus puuttuu

* suunnittelee melko huolelli-

sesti, mutta vielä puutteel-

lisesti

* melko usein oma-aloitteinen

* ”perustyö”

* pysyy aikataulussa

* kiinnostunut

* työn jälki hyvä

* tulee ryhmässä hyvin toimeen

* pyrkii aktiivisuuteen ja vastuun-

alaisuuteen tuloksen suhteen

* tarvitsee suunnittelussa

vielä paljon apua

* ajoittain oma-aloitteinen

* työt viivästyvät joskus

* tulos vaatii avustusta melko

paljon

* yleensä yrittävä

* työn jäljessä puutteita

* suhtautuu yhteistyöhön ajoittain

välinpitämättömästi

* ei suuria vaatimuksia lopputuloksen

laadun suhteen

* ei häiritse muiden työrauhaa

* avusta huolimatta suunnit-

telu on vielä vaikeaa

* harvoin oma-aloitteinen

* kaikki työt eivät valmistu

ollenkaan

* tarvitsee paljon apua

* huolimaton ja heikko jälki

* välinpitämättömyyttä ja

passiivisuutta

* myönteiset yhteistyötaidot

puutteellisia

* tahallista häirintää

* lopputulos ei hänelle merkittävä

* aloitekyvytön

* suunnittelu erityisen heikkoa

* paljon puutteita töiden

määrässä ja laadussa

* passiivinen ja välinpitämätön

* paljon puutteita yhteistyötaidoissa

* paljon riitaa ja kinaa

* toisten aliarviointia

* ei kanna huolta lopputuloksesta

* ei kykene suunnittelemaan

* perustaidot puutteelliset

* ei suoriudu töistä hyväksyt-

tävällä tavalla

* kotitehtävät tekemättä

* kieltäytyy tekemästä töitä

* yhteistyökyvytön ja -haluton

* häiritsee jatkuvasti muiden

työrauhaa

Eri osa-alueiden painotus määräytyy oppiaineittain.

8.1.12. Perusteet, joilla sanallinen arvio tai numeroarvosana oppilaan käyttäytymisessä määräytyy

Perusteena se, miten oppilas ottaa huomioon

- muut ihmiset,

- rehellisyyden,

- ympäristön,

- oman ja toisen työn,

- sääntöjen noudattamisen,

- hyvät tavat.

Sanallisen arvioinnin asteikko:

- hyvin

- kohtalaisesti

- tarvitsee harjoitusta

Numeroarviointi suoritetaan seuraavan taulukon mukaan:

Nro

Arvostaa muita

Arvostaa ympäristöä

Arvostaa työtä

Noudattaa sääntöjä

* kunnioittaa ja kannustaa

muita

* yrittää estää kiusaamista

* tukee kiusattua

* aidosti kohtelias ja

ystävällinen

* toimii ympäristön viih-

tyvyyden lisäämiseksi

* ymmärtää oikeutensa,

velvollisuutensa ja

vastuunsa kouluyhtei-

sön jäsenenä

* valmis näkemään

vaivaa ja käyttämään

aikaansa tavoitteiden

saavuttamiseksi

* kannustaa muitakin

työskentelemään ja

arvostaa muidenkin

töitä

* toimii itse aina sään-

töjen mukaan ja on

esimerkkinä muille

* kunnioittaa ja kannustaa

muita melkein joka

tilanteessa

* yrittää estää kiusaamista

tai tukee kiusattua

* luotettava ja rehellinen

* kohtelias ja ystävällinen

* käyttäytyy kuten 10,

mutta ei toimi niin

esimerkillisesti, että

saisi toiset mukaan

* vastuuntuntoinen

kouluyhteisön jäsen

* valmis näkemään

vaivaa tavoitteiden

saavuttamiseksi

* kannustaa muitakin

työskentelemään

* toimii itse aina

sääntöjen mukaan

* huomioi yleensä toiset,

yleensä asiallinen,

kannustaa

* ei osallistu kiusaamiseen,

puuttuu kiusaamiseen

* luotettava ja rehellinen

* ottaa yleensä

vastuuta ympäristöstä

* huolehtii yleensä

vain omista töistä

* pyrkii noudattamaan

koulun sääntöjä

* huomioimisessa valikoi-

vuutta ja välinpitämättö-

myyttä mm. kiusaamisen

suhteen

* epäasiallista kielenkäyttöä

* häiritsee työrauhaa

* usein välinpitämätön

ympäristön suhteen

* ei suhtaudu kovin

arvostaen omaan

eikä toisen töihin

* lipsuu koulun sääntö-

jen noudattamisessa

* purnaa, etuilee,

myöhästelee

* käyttäytyy tahallaan

huonosti toisia kohtaan

* osallistuu kiusaamiseen

* kielenkäyttö epäasiallista

* välinpitämätön

ympäristöä kohtaan

* ei tee töitä

säännöllisesti

* arvostelee toisen

töitä negatiivisesti

* vilpillinen käytös

toistuu

* ei arvosta koulun

sääntöjä

* toisille pelottava

* kiusaa muita

* kielenkäyttö usein törkeää

* tuhoaa tahallaan ym-

päristöään ja haluaa

muitakin mukaansa

* koulutyö

epäsäännöllistä

* ei noudata ollenkaan

sääntöjä

* väkivaltainen ja vaaralli-

nen muita kohtaan

* jatkuvasti tuhoisaa

käytöstä

* koulutyö täysin

epäsäännöllistä

* ei noudata sääntöjä,

suunnitelmallisuutta

sääntöjen rikkomi-

sessa

8.1.13. Erityisopetuksessa olevan oppilaan arviointi

Osa-aikainen erityisopetus

1. Mukautettu opetussuunnitelma

Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään mm. oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arvioinnin perusteet.

Oppilailla, joilla on mukautettu yksi tai useampi oppiaine, käytetään samaa arviointimenetelmää kuin luokka-asteella muulloinkin, jolloin arvioinnissa käytetään tähtimerkintää. Arviointi tapahtuu yhteistyössä erityisopettajan ja aineen/luokanopettajan kanssa siten kuin laissa on säädetty.

2. Yleisopetuksen opetussuunnitelma

Erityisopetuksen oppilas arvioidaan noudatetun opetussuunnitelman mukaan. Oppilaan arvioinnissa on huomioitava hänen lievät oppimisvaikeutensa. Tutkitut lukemisen, kirjoittamisen, puheen sekä matemaattiset vaikeudet, hahmotushäiriöt ja tarkkaavaisuuden häiriöt huomioidaan siten, että arviointi perustuu oppilaan todelliseen osaamistasoon.

Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia menetelmiä, jotta arviointi ei muodostu esteeksi oppilaan opinnoissa etenemiselle.

Luokkamuotoinen erityisopetus (Harjaantumisopetus)

1. EHA1

Harjaantumisopetuksen opetussuunnitelma noudattaa soveltuvin osin yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Lisäksi harjaantumisopetuksessa on oma opetussuunnitelmansa ja jokaiselle oppilaalle laaditaan yhteistyössä vanhempien ja muiden asiantuntijoiden kanssa HOJKS.

Oppilasarviointi on jatkuva prosessi, joka perustuu HOJKS:ssa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen. Arviointi on sanallista, lukuun ottamatta päättöarviointia, joka on numeerinen.

2. EHA2

Vaikeammin kehitysvammaisen oppilaan opetus ja arviointi perustuu Kehitysvammaliiton Portaat-ohjelmaan, diagnostiseen päiväkirjaan sekä HOJKS:iin. Arviointi on sanallista kaikilla luokka-asteilla.

8.1.14. Arvioinnin periaatteet niitä oppilaita varten, joiden äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli

Arviointi suoritetaan kielellisen lähtötason mukaan. Arviointi voi olla sanallista tai numeroarviointia.

Opintojen aikaisessa arvioinnissa:

- taustat ja lähtökohdat otetaan huomioon

- arviointi voi olla sanallista

Äidinkieli on muu kuin suomi:

- suomi toisena kielenä

Arviointi suomen kielen oppimäärän mukaan:

- jos äidinkielen tasoista

- arvioinnin voi suorittaa äidinkielenopettaja

Tiedot ja taidot muissa oppiaineissa:

- yleiset arviointiperusteet

- kielitaidon puutteellisuus ei saa vaikuttaa heikentävästi

- monipuolisia arviointimenetelmiä

- opettajien yhteistyö

Huoltajille:

- tietoa mieluimmin omalla äidinkielellä

8.1.15. Muu kuin oppivelvollinen oppilas

Arvioinnin periaatteet ja suoritusohjeet:

- koesuoritusten perusteella

- soveltuvin osin vuosiluokkakohtaisiin tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin

pohjautuen

8.1.16. Maahanmuuttajaoppilaiden arviointi

Maahanmuuttajaoppilaan opintojen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja lähtökohdat. Oppilaan arviointi voi olla sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta.

Arvioinnin tulee olla vertailukelpoista suomenkielisten oppilaiden arvioinnin kanssa.

Jos oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi, häntä arvioidaan suomi toisena kielenä –oppimäärän mukaan.

Oppilas voidaan arvioida suomen kielen oppimäärän mukaan, mikäli hänen suomen kielen taitonsa arvioidaan äidinkielen tasoiseksi. Tällaisen arvioinnin suorittaa suomen kielen opettaja/opettajat. Arvioinnin tukena voidaan käyttää päättöarvioinnin kriteereitä.

Maahanmuuttajaoppilaan oman äidinkielen oppimäärä arvioidaan päättötodistuksessa numerolla, jos oppilas on opiskellut sitä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia vuosiluokkien 7 – 9 aikana. Tästä syystä on oppilasta arvioitava aina numerolla kyseisten vuosiluokkien aikana, jotta esimerkiksi koulunvaihtojen takia numero ei jää päättötodistuksessa antamatta. Jos oman äidinkielen opetus ei täytä kahden vuosiviikkotunnin määrää, se arvioidaan merkinnällä ”hyväksytty”.

Oppilaan tiedot ja taidot muissa oppiaineissa arvioidaan yleisiä arviointiperiaatteita noudattaen.

Kielitaidon mahdollinen puutteellisuus ei kuitenkaan saa vaikuttaa arviointia heikentävästi. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia ja oppilaan tilanteeseen sopivia arviointimenetelmiä.

Koko ajan on pyrittävä suomen kielen opettajan ja muiden opettajien yhteistyöhön oppilaiden erilaisten lähtökohtien ja kehittyvän kielitaidon vuoksi.

Maahanmuuttajaoppilaiden huoltajille on annettava arviointia koskevaa tietoa mieluiten oppilaan omalla äidinkielellä.

Maahanmuuttajaoppilaille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen päättyessä oppilas saa sanallisen arvioinnin, jonka lisänä voi olla tilanteen mukaan numeroarviointia.

Valmistavan opetuksen aikana ja sen päättyessä arvioinnissa on pyrittävä siihen, että oppilas ja huoltajat ymmärtävät arvioinnin periaatteet ja sisällön.

8.1.17. Todistukset ja niiden kaavat

Perusopetuksen päättötodistus annetaan oppilaalle, joka on suorittanut perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti.

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamisen eroaa koulusta.

Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden päättyessä.

Välitodistus annetaan syyslukukauden päättyessä.

Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta annetaan oppilaalle, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän erityisessä tutkinnossa.

Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta annetaan oppilaalle, joka on suorittanut yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa.

Todistuksissa käytetään opetushallituksen ohjeiden mukaisia todistuksia. Koulut päättävät todistusten ulkonäöstä ja muodosta.

8.2. Koulun toiminnan tuloksellisuuden arviointi

Perusopetuslain mukaan koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.

Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.

Opetushallitus huolehtii asianomaisen ministeriön päättämien perusteiden mukaisesti arvioinnin kehittämisestä ja ulkopuolisten arviointien toimeenpanosta.

Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittamisen myös muun kuin opetushallituksen tehtäväksi.

Tavoitteet:

- Peruskoulun säädösten yleiset tavoitteet

- Peruskoulun Opetussuunnitelman Perusteet 1994 –kirjassa asetetut tavoitteet

- Kunnan opetussuunnitelman perusteissa annetut tavoitteet

- Koulun opetussuunnitelmassa ja työsuunnitelmissa asetetut tavoitteet.

Koulun tasolla arvioidaan myös toimintaprosessin laatua:

- henkilöstön toiminnallisia suhteita

- työn suunnitelmallisuutta

- oppilaiden opiskelumotivaatiota

- opetusmenetelmiä ja niiden kehittämiskeinoja

- opetuksen toiminnallisia periaatteita ja toteutustapoja

- oppilashuollon toteuttamismenetelmiä

- koulun fyysistä ympäristöä

- koulun sisäistä ilmapiiriä ja siihen vaikuttavia tekijöitä

- uudistusten seuraamista

- koululle tulevaa resurssia ja sen vaikutusta koulun kehittämiseen ja tulevaisuuteen

- kunnan peruskoulun kehittämistä koko kuntaa kehittävänä ja kunnan tulevaisuuteen positiivisesti vaikuttavana elementtinä.

Koulu määrittelee tarvittaessa koulukohtaiset arviointialueet ja –kohteet.

Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja koululautakunta voivat myös määrittää tarpeelliseksi katsomiaan koulun toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin kohteita ja antaa niistä tavoitekohtaisesti tarpeelliseksi asettamiaan ohjeita.

HYVÄT TAVAT Liite 1

Tavoitteet

Tavoitteena on toisen ihmisen huomioon ottaminen ja kunnioittaminen sekä suvaitseva suhtautuminen erilaisuuteen. Opetuksen perustana tulee olla suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat hyvät tavat ja kohtelias käytös sekä oma ruokakulttuurimme. Yläasteen aikana on perusteltua tutustua myös muiden maiden kulttuureihin ja tapoihin sekä harjaantua kansainväliseen kanssakäymiseen.

Tavoitteena on myös:

- kauniin käytöksen omaksuminen sekä sosiaalisten käyttäytymistapojen vahvistaminen

- toisen ihmisen huomioon ottaminen ja kunnioittaminen, johon kuuluvat

- kohteliaan kuuntelemisen taito

- auttaminen

- kannustaminen ja kiittäminen

- empaattisuus

- oikeudenmukaisuus

- vastuun ja velvollisuuden vahvistaminen

- yhteistyökykyisyyden vahvistaminen

- itsensä hyväksyminen

- rehellisyys ja avoimuus sekä itseä että muita kohtaan

- toimiminen sekä yksin että ryhmässä hyväksyttävällä tavalla

- ystävällinen ja selkeä puhetapa

- luonteva ja vapaa esiintyminen

- kriittinen suhtautuminen massakäyttäytymiseen ja medioihin

Tapakasvatuksessa on kyse koko koulun toiminnasta, jossa ovat mukana niin kaikki opettajat ja eri oppiaineet kuin koko koulun henkilökunta. Eri oppiaineilla on oma roolinsa tiedon välittäjänä ja tapakasvatus voi sisältyä kaikkeen opetettavaan jossakin muodossa. Tapakasvatuksen kannalta koulun tavallinen arki tai yhteisten juhlien järjestäminen ovat tapojen hallinnan harjoituskenttää.

Tapojen tuntemisesta ja huomioimisesta seuraa hyvä olo, joka heijastuu ympäristöön. Tapa voi olla menettelytottumus, asenne, yleinen käytäntö tai käytös, lisäksi tapa voi olla keino jonkin asian suorittamiseksi. Tapoja noudattava ihminen osoittaa arvostusta toisia kohtaan ja myös kunnioitusta arvokkaita asioita kohtaan. Käytöstapojen osaamisen pohjalla on itsensä arvostamista, erilaisuuden hyväksyntää sekä tasa-arvoisuuden kokemista. Terve itsetunto on luja perusta hyvien tapojen osaamiselle. Itseään arvostavan ihmisen ei tarvitse alistaa toista ihmistä eikä hän koe erilaisuutta uhkaksi itselleen. Käyttäytymisen hallinta puolestaan antaa kokemuksia selviytymisestä ja eri tilanteiden hallinnasta.

Hyvien tapojen perustana ovat välittäminen toisista ihmisistä, toisten huomioon ottaminen sekä vastuullisuus. Tavat ylläpitävät yhteisiä elämyksiä ja perinteitä ja liittyvät moraalin kehittymiseen. Tapakasvatuksen pyrkimyksiin kuuluvat tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Näitä asioita oppii lapsi, jolla on omakohtaisia kokemuksia asiasta. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu tilaisuus tulla kuulluksi ja oikeuksien arvostaminen. Tasavertaisuus ei tarkoita sitä, että samalla mitalla kaikille, vaan jokaiselle tarpeen mukaan. Tärkeää on inhimillisen arvokkuuden säilyttäminen.

Tapakasvatuksessa tarkastellaan myönteisten rajojen merkitystä. Käyttäytyminen on aina sidoksissa aikaan ja kontakteihin. Tapakasvatuksenkin arjen ja toiminnan perusedellytyksinä ovat johdonmukaisuus ja toisto. Hyvät tavat edellyttävät vuorovaikutustaitoja, taitoja kohdata toinen ihminen erilaisissa elämäntilanteissa. Vakaumuksen kunnioittaminen on myös tärkeä osa käyttäytymiskulttuuria.

TAPATIKKAAT

Perinteen

vaali-minen

ja

tapojen

muuttu-

minen

yhteis-

kunnan

muuttu-

essa

Erityis-

osaa-

minen,

eri

kult-

tuurien

tunte

mus

3. TASO

- seuraelämän kuviot ja eurokulttuuri

2. TASO

- tilannekäyttäytyminen

1. TASO

- toisten huomioon ottaminen

- arkipäivän hyvät tavat

Peruskoulussa hyvien tapojen opetus liittyy kiinteästi kaikkiin oppiaineisiin. Jokainen oppitunti on käyttäytymisen opetustunti, jossa yhdistyvät sekä tieto että taito. Tapakasvatuksen pohjana on myönteinen ja kannustava asenne. Kasvatus on yhteisvastuullista: jokainen opettaja on jokaisen oppilaan opettaja. Kasvattaja on mallina opetettaessa käytöstapojen hallintaa ja jatkuvaa noudattamista elämän eri tilanteissa.

Tervehtiminen

Tervehtimisen tärkeä taito kuuluu käytöstapoihin. Heti koulun alkuvaiheessa aloitetaan tervehtimisen taidon harjoittelu, jota jatketaan läpi kouluvuosien. Tarkoituksena on opettaa oppilaat tietämään, ketä tervehditään, missä tervehditään, milloin tervehditään ja miten tervehditään.

Sääntönä on, että koulun alueella oppilaat tervehtivät jokaista aikuista sekä omia koulutovereitaan. Opettajat vastaavat asiallisiin tervehdyksiin. Koulun ulkopuolella oppilaat tervehtivät kaikkia tuttujaan; nuorempi tervehtii ensin, samanikäisistä tervehtii ensin se, joka ehtii. Hyväkäytöksinen oppilas tervehtii mennessään kauppaan, virastoon, pankkiin tai

muuhun julkiseen paikkaan häntä palvelevia aikuisia. Kun koulussa luokkaan tulee vieras, tervehtivät oppilaat häntä, vieras esitellään.

Tervehdys opetellaan sanomaan reippaasti, iloisesti, ystävällisesti ja selvästi. Opetellaan myös eri tilanteisiin sopivat tervehdykset, esim. opettajan ja kaverin tervehtiminen. Tervehdittäessä muistetaan katsekontaktin tärkeys. Tervehtimisen lisäksi on harjoiteltava myös muita toivotuksia, esim. hyvästely tai onnittelu.

Kätteleminen on myös opeteltava. Kätteleminen on kosketuskontakti, on opeteltava kättelemään niin, että kättely tuntuu luontevalta ja rauhalliselta. Kättelemisessäkin on muistettava ystävällisyys ja katsekontakti.

Kiittäminen

Kiittäminen on kohteliasta eikä maksa mitään. Varsinkin ala-asteella on syytä harjoitella kiittämistä kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Kiittää voi esim. oven avaamisesta, ruoasta, onnistuneesta työstä, pudonneen esineen nostamisesta. Kiitos-sanan äänensävystä huomaa, onko tarkoitus todella kiittää. Kiitos-sanaa käytetään opettajien, koulun henkilökunnan ja oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Kiitoksen yhteydessä opetellaan myös ole hyvä -ilmaisun käyttö.

Ruokailutavat

Kauniita pöytätapoja aloitetaan harjoitella heti ensimmäisestä koulupäivästä lähtien. Harjoitellaan yhdessä:

- rauhallinen ruokajonokäytös

- ruokailuvälineitten oikea käyttötapa

- veitsen ja haarukan käyttö

- perunoiden kuoriminen

- eri ruokalajien syöminen

- rauhallinen ja siisti ruokaileminen

- keskustelu ruokailun aikana

- lautasten kokoaminen

- ruoasta kiittäminen.

Opetellaan syömään, ainakin maistamaan kaikkia ruokalajeja. Keskustellaan järkevistä ja terveellisistä ruokailutottumuksista. Opetellaan sanomaan: ”Kiitos, vähän.” tai ”Kiitos, paljon.”

Anteeksipyytäminen

Toisten huomioon ottamisessa on anteeksipyytäminen yksi tärkeimpiä taitoja. Anteeksipyytämiseen on hyvä oppia reilut pelisäännöt, joita noudatetaan läpi elämän.

Anteeksi pyydetään, kun olemme tuottaneet toiselle ikävyyksiä, mielipahaa, kipua tai harmia. Tapana on myös pyytää anteeksi, kun:

- myöhästyy koulusta

- myöhästyy sovitusta tapaamisesta

- unohtaa suorittaa annetun tehtävän.

Kohtelias pyytää anteeksi esim. kysyessään neuvoa, häiritessään keskustelua, kesken oppitunnin toiseen luokkaan mennessään, kun ei ole kuullut, mitä toinen on sanonut. Anteeksi-sana opetellaan sanomaan rauhallisesti silmiin katsoen.

Yhtä tärkeää kuin anteeksi pyytäminen, on myös anteeksiantaminen. Kun toinen pyytää nöyrästi anteeksi on tärkeää, että loukattu tai vahingoitettu reilusti antaa anteeksi.

Monipuolinen puhetaito

Hyviin tapoihin kuuluu myös puhuminen. Esim. puhelimessa asiointia harjoitellaan, jotta se sujuisi luontevasti ja nopeasti. Monipuoliseen puhetaitoon perehdytään harjoittelemalla väittelyä, keskustelua, kokoustaitoja, haastattelua, esitelmiä ja näyttelemistä. Puhetaitoihin kuuluu myös käytöksen ja kielenkäytön sopeuttaminen tilannetta vastaavaksi. Kielenkäytön osalta keskustellaan mm. sinuttelusta, suorapuheisuudesta ja kiroilusta. Puhetaidon osana opetellaan myöskin kuuntelemista ja viestien vastaanottamista.

Siisteys

Kohtelias ihminen on myös siisti. Hän huolehtii puhtaudestaan, vaatteistaan ja tavaroistaan. Oppilaat opettelevat siivoamaan esim. askartelutunnin jälkeen yhteisesti, jättämään välitunnin jälkeen ulkovaatteensa asiallisesti naulakkoon ja huolehtimaan luokan yleisestä siisteydestä.

Työrauha

Toiset huomioiva oppilas tukee luokan työrauhaa, kunnioittaa toisen tekemistä eikä käyttäytymisellään häiritse toisia.

Liikenne

Liikennesääntöjen lisäksi oppilaiden tulee hallita kanssaihmiset huomioon ottavat käytöstavat myös liikenteessä.

Yleisissä kulkuneuvoissa käyttäytymistä kuten tervehtimistä, maksamista yms. käsitellään.

Toteuttamistapoja

Tapakasvatus on jokapäiväistä toimintaa. Lisäksi hyviä tapoja voi harjoitella järjestämällä:

- tempauksia,

- teemapäiviä,

- juhlia,

- näyttelyitä,

- tapahtumia ja

- aiheeseen liittyviä päivänavauksia,

- vanhempainiltoja,

- retkiä.

Esimerkiksi yhteisesti järjestetyissä juhlissa koulun yhteenkuuluvaisuuden tunne tiivistyy, oppilaat saavat virikkeitä toisiltaan ja oppivat käyttäytymään kohteliaasti ja kauniisti erilaisissa juhlatilaisuuksissa: kuuntelemista, eläytymistä ohjelmanumeroihin sekä kätten taputus on myös harjoiteltava. Koulun juhlat tarjoavat oppilaille parhaan mahdollisen paikan esiintymistottumuksen hankkimiseen sekä esiintymistarpeen tyydyttämiseen. Juhlien yhteydessä on mahdollista kertoa suomalaisista juhlaperinteistä.

Tapakasvatuksessa voi käyttää apuna myös koulun ulkopuolisia vierailijoita.

Erityistapahtumista ja teemoista päätetään vuosittain työsuunnitelmassa.