Elinvoimainen Pyhäntä

Viime aikoina on julkisessa keskustelussa noussut voimakkaasti esille näkökulma, että Suomessa tulevaisuudessa kehittyvät vain suuret, Etelä-Suomessa sijaitsevat kaupunkikeskukset. Muun Suomen kehitttyminen pysähtyy ja syrjäseutujen Suomi taantuu hiljalleen ja tyhjenee ajan myötä.

Näin yksiselitteinen asia ei kuitenkaan ole. Kehittymistä tapahtuu joka puolella Suomea, mutta erilailla kuin aiemmin. Kehittyminen ei tapahdu välttämättä enää alueellisesti vaan eriytyneesti. Kaupungin sisällä kaupungiosien välinen kehittyminen voi poiketa toisistaan, samaten kuin naapurikuntien välinen kehitys voi mennä eri suuntiin.

Pyhäntä on hyvä esimerkki tällaisesta pistemäisestä kehittymisestä.  Kunnan kehitys ei ole noudattanut syrjäseutujen kehityksen valtavirtaa vaan useassa asiassa on kuljettu vastavirtaan. Tämä ilmenee ainakin seuraavissa kohdissa.

Pyhännän yrityselämä on kasvanut viime vuosien aikana, vaikka yleensä pienissä kunnissa tilanne on mennyt päinvastaiseen suuntaan. Kuntaan on noussut tällä vuosikymmenellä uusia teollisuusyrityksiä; Salvos Finland Oy, LapWall Oy ja Feelia Oy, jotka ovat tuoneet kaivattuja työpaikkoja, ei pelkästään Pyhännälle vaan myös naapurikuntiin. 

Myönteistä kehittymistä on tapahtunut myös monessa jo pitkään paikkakunnalla toimineissa yrityksissä. Maustaja Oy, Real Snacks Oy ja Piklas Oy ovat tästä hyviä esimerkkejä. Ne ovat pystyneet pitämään pintansa alati kovenevassa kilpailussa.

Kehitystä on tapahtunut myös palvelutuotannossa. Monen vuoden aktiivisen ponnistelun jälkeen avattiin kesäkuussa valtatie 28:n ja kantatie 88:n risteysalueelle Pyhännän Liikekeskus, joka tarjoaa palvelujaan niin paikkakuntalaisille kuin muualta tulijoille. Tällaisen uuden palvelun saaminen on merkittävä parannus pienelle maalaiskunnalle.

Niin teollisuustyöpaikkojen syntyminen kuin palvelutuotannon parantuminen kuvastavat kunnan elinvoiman kehittymistä. Elinvoiman lisääminen on lähes kaikkien kuntien tavoitteena. Mutta mitä elinvoima on? Millainen on elinvoimainen kunta?

Kunnan kehittymistä voidaan aina mitata erilaisilla mittareilla, esim. väestömäärä, työpaikkojen määrä, työpaikkaomavaraisuus, varallisuus, velkaantuminen jne. Menneisyyden tapahtumat, tämän päivän tilanne ja tulevaisuuden ennusteet saadaan taulukkoon helposti. Luvut kertovat kunnasta paljon, mutta ei kaikkea.

Elinvoimaa ovat myös sellaiset asiat, joita ei voida mitata. Yhteisöllisyys, henkinen ilmapiiri ja sosiaalinen pääoma ovat osa meidän jokaisen kokemaa elinympäristöämme. Pyhännän kaltaisella pienellä paikkakunnalla elinvoimaa lisääväksi tekijöiksi voidaan laskea esim. turvallisuus, joustavuus ja läheisyys. Ne ovat Pyhännän voimavaroja, joita meidän pitää pystyä hyödyntämään, kun teemme työtä kunnan kehittämiseksi.

Kun mietimme elinvoiman lisäämistä, meidän on syytä muistaa Sitran määritelmä elinvoimasta: “Elinvoima on tahtoa ja kykyä, sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja uudistua eli kehittää tai synnyttää, toimeenpanna ja saavuttaa asioita”. Tähän jos pystymme, Pyhäntä on elinvoimainen. 

Jouko Nissinen, kunnanjohtaja