Piiparinmäen jättihanke on lottovoitto Pyhännälle

Viime viikolla Pyhäntä pääsi osaksi valtakunnallista, jopa kansainvälistä uutisointia, kun hakukoneyhtiö Google ilmoitti suuresta investoinnistaan Suomeen. Tärkeässä roolissa Googlen investointiohjelmassa on Piiparinmäen tuulivoimapuisto, jonka sähköntuotannosta yhtiö ostaa 60 prosenttia Haminan uuden datakeskuksen tarpeeseen.

Piiparinmäen tuulivoimapuisto on Pyhännän ja koko Suomen mittakaavassa jättihanke. Se on valmistuessaan Suomen suurin tuulivoimapuisto, jonne tulee alkuvaiheessa yhteensä 41 tuulivoimalaa. Niistä 32 voimalaa sijaitsee Pyhännän kunnan ja 9 Kajaanin kaupungin alueella. Yhden voimalan nimellisteho on noin 5 MW ja koko tuulivoimapuiston nimellisteho 211 MW. Teoreettisesti se voisi tuottaa sähköverkkoon peräti 1,8 TWh sähköä vuodessa. Puiston todellinen tuotto lienee korkeintaan puolet tästä eli noin 0,9 TWh vuodessa, mikä vastaa noin 1,3 prosenttia koko Suomen sähköntuotannosta (2018).[1]

Piiparinmäellä tuotettavan sähkön määrää on valtava, kun sitä verrataan Pyhännän kunnan vuotuiseen sähkönkulutukseen. Kaikki asuminen, teollisuus ja palvelut kuluttavat Pyhännällä yhteensä vain 0,02 TWh sähköä vuodessa.[2] Piiparinmäen tuulivoimapuisto tuottaa sähköä noin 45 kertaa enemmän kuin Pyhännällä kulutetaan. Kunnasta tulee moninkertaisesti sähköomavarainen.

Piiparinmäen tuulivoimapuisto on Pyhännän kunnan taloudelle monella tavalla merkittävä. Yhdestä tuulivoimalasta kunnalle maksettava kiinteistövero on noin 30 000 euroa vuodessa, joten Pyhännän alueelle rakennettavien myllyjen verotuotto on kunnalle vuosittain yli miljoona euroa.[3] Se on todellinen lottovoitto pienelle kunnalle, jonka normaali verokertymä on ollut vuosittain noin 4,7 miljoonaa euroa.[4] Tuulivoimapuiston toiminnasta vastaavan Ilmatar Piiparinmäki Oy:n kotipaikka on Pyhäntä, joten mahdollisesta voitostaan se maksaa tänne myös yhteisöveronsa. Huomattavaa on, että puisto toimii täysin markkinaehtoisesti eikä se saa valtiontukea.

Rakentamisvaiheessa Piiparinmäen tuulivoimapuisto työllistää suoraan ja välillisesti noin parisataa henkeä, mikä lisää palveluiden ja vuokra-asuntojen kysyntää Pyhännälläkin. Paikallisesti se hyödyttänee eniten koneurakoitsijoita ja maansiirtoyrityksiä. Valmistumisen jälkeen puiston kunnossapitoon ja huoltoon tarvitaan edelleen noin 10 työntekijää.[5]

Kokonaisuutena tuulivoimapuiston vaikutukset Pyhännälle ovat erittäin positiiviset, ja pyhäntäläiset ovatkin suhtautuneet siihen pääasiassa myönteisesti. Paikallisia on kuultu aivan hankkeen alkuvaiheista eli vuodesta 2012 lähtien. Tänä aikana on käynyt selväksi, että puiston edut ovat merkittävästi mahdollisia haittoja suuremmat. Pelkästään Piiparinmäen sijainti on kunnan asutukseen nähden syrjäinen: lähimpään pysyvästi asuttuun taloon on matkaa lähes kymmenen kilometriä, vapaa-ajan asuntoihin hieman vähemmän. Merkittäviä luontoarvoja tuulivoimapuiston alueella ei ole.

Piiparinmäen jättihanke lisää huomattavasti uusiutuvan, puhtaan energia tuotantoa Suomessa. Pyhännän kuntaan se tuo merkittävää uutta taloudellista toimintaa ja tulovirtaa, jonka turvin kunta voi tulevaisuudessa panostaa entistä enemmän kuntalaisten palveluihin ja hyvinvointiin.

Matti Leiviskä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja

 

[1] Vuonna 2017 uusien tuulivoimaloiden kapasiteettikerroin oli 45 %. https://www.verkkouutiset.fi/tuulivoiman-hyotysuhde-on-noussut/

[2] Sähkön kulutus kunnittain, https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/sahkonkaytto_kunnittain_2007-2018.html#material-view

[3] ” Tuulivoimaa seuraa haaste toisensa perään: tuki hupeni, vero nousi ja kritiikki voimistui”, Yle-uutiset 26.12.2018, https://yle.fi/uutiset/3-10515933.

[4] Pyhännän kunnan tilinpäätös 2018, http://dynasty.pyhanta.fi/kokous/2019691-3-1.PDF.

[5]Google jättikaupoilla Suomessa – yksi kohteista Pyhännän ja Kajaanin välillä, Kaleva 20.9.2019, https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/google-jattikaupoilla-suomessa-yksi-kohteista-pyhannan-ja-kajaanin-valilla/827163/